Ajankohtaista

Positiivisen rakennemuutoksen seuraus:

Varsinais-Suomen työllisyysaste nopeassa kasvussa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä hieman yli 70 prosenttia. Hallituksen asettama 72 prosentin tavoite on jo lähellä.  Myös nousu pohjoismaiselle tasolle eli 75 prosenttiin on täysin mahdollista, arvioi maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi helmikuun alussa Pohjoismaiden alueellista kehitystä käsitelevän State of the Nordic Region 2018 -raportin, jonka sisältö on suomalaisittain karua luettavaa.

Raportissa Pohjoismaiden maakunnat on laitettu paremmuusjärjestykseen niiden yhteiskunnallis-taloudellisten lähtökohtien perusteella. Listan kärjessä ovat odotetusti pääkaupunkimaakunnat: Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Reykjavikin alueet. Uusimaa on listassa viidentenä mutta pääkaupunkisarjassa viimeisenä.

Muista Suomen maakunnista Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat keskikastissa sijoilla 33 ja 34. Valtaosa Suomen maakunnista löytyy kuitenkin listan hänniltä, ja 13 maakunnan lähtökohdat ovat Grönlantiakin heikompia.

–      Merkittävin yksittäinen selittäjä Suomen maakuntien huonoon sijoittumiseen on alueiden heikossa työllisyysasteessa. Kun esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa työllisyysaste on säännönmukaisesti yli 75 prosenttia, on Suomessa suurimmassa osassa maakuntia luku selvästi alle 70 prosenttia, sanoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Hallituksen työllisyystavoite saavutetaan Varsinais-Suomessa kuluvan vuoden aikana

Työllisyysaste on keskeinen alueiden kehitystä kuvaava tunnusluku. Se kertoo, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä on työssäkäyviä. Hallituksen tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin.

Varsinais-Suomen työllisyysaste on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä hieman yli 70 prosenttia. Positiivisen rakennemuutoksen seurauksena Varsinais-Suomen työllisyysasteen kehitys on kääntynyt nopeaan kasvuun, ja maan hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite tullaan saavuttamaan kuluvan vuoden aikana.

Pohjoismaisiin lukuihin on Varsinais-Suomessakin vielä matkaa, mutta toivoton etumatka ei kuitenkaan ole.

Nyt tarvitaan liikettä – muuttoliikettä

Arvioiden mukaan Varsinais-Suomeen tulee 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Jos lisäksi puolet tarvittavista uusista työntekijöistä muuttaa Varsinais-Suomeen maakunnan ulkopuolelta, kasvattavat he samalla työikäisen väestön määrää.

Tällaisessa tilanteessa Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaisi melko lähellä pohjoismaista keskiarvoa, joka oli vuoden 2016 lopussa 76,6 prosenttia.

-       Varsinais-Suomen työllisyysasteen nousulle pohjoismaiselle tasolle on realistiset edellytykset. Kasvun mahdollistamiseksi on kuitenkin uskallettava tehdä poliittisia päätöksiä, jottei kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, sanoo Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Maakunnan kannalta tärkeintä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen.

-       Ennen kaikkea on pystyttävä turvaamaan diplomi-insinöörien ja muiden teknisen alan osaajien saatavuus lyhyellä mutta myös pitkällä aikavälillä, Häkämies korostaa